tunkio

Finnish

(index tu)

Etymology

From Proto-Germanic *dungijǭ.

Pronunciation

  • IPA(key): [ˈt̪uŋkio̞]
  • Hyphenation: tun‧ki‧o

Noun

tunkio

  1. midden, dungheap

Declension

Inflection of tunkio (Kotus type 3/valtio, no gradation)
nominative tunkio tunkiot
genitive tunkion tunkioiden
tunkioitten
partitive tunkiota tunkioita
illative tunkioon tunkioihin
singular plural
nominative tunkio tunkiot
accusative nom. tunkio tunkiot
gen. tunkion
genitive tunkion tunkioiden
tunkioitten
partitive tunkiota tunkioita
inessive tunkiossa tunkioissa
elative tunkiosta tunkioista
illative tunkioon tunkioihin
adessive tunkiolla tunkioilla
ablative tunkiolta tunkioilta
allative tunkiolle tunkioille
essive tunkiona tunkioina
translative tunkioksi tunkioiksi
instructive tunkioin
abessive tunkiotta tunkioitta
comitative tunkioineen

Anagrams

This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.