tottelemattomuus

Finnish

Etymology

tottelematon (disobedient) + -uus

Noun

tottelemattomuus

  1. disobedience

Declension

Inflection of tottelemattomuus (Kotus type 40/kalleus, t-d gradation)
nominative tottelemattomuus tottelemattomuudet
genitive tottelemattomuuden tottelemattomuuksien
partitive tottelemattomuutta tottelemattomuuksia
illative tottelemattomuuteen tottelemattomuuksiin
singular plural
nominative tottelemattomuus tottelemattomuudet
accusative nom. tottelemattomuus tottelemattomuudet
gen. tottelemattomuuden
genitive tottelemattomuuden tottelemattomuuksien
partitive tottelemattomuutta tottelemattomuuksia
inessive tottelemattomuudessa tottelemattomuuksissa
elative tottelemattomuudesta tottelemattomuuksista
illative tottelemattomuuteen tottelemattomuuksiin
adessive tottelemattomuudella tottelemattomuuksilla
ablative tottelemattomuudelta tottelemattomuuksilta
allative tottelemattomuudelle tottelemattomuuksille
essive tottelemattomuutena tottelemattomuuksina
translative tottelemattomuudeksi tottelemattomuuksiksi
instructive tottelemattomuuksin
abessive tottelemattomuudetta tottelemattomuuksitta
comitative tottelemattomuuksineen
This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.