toimivaltainen

Finnish

Etymology

toimivalta + -inen

Adjective

toimivaltainen (not comparable)

  1. (law) competent (having jurisdiction or authority over a particular issue or question)

Declension

Inflection of toimivaltainen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
nominative toimivaltainen toimivaltaiset
genitive toimivaltaisen toimivaltaisten
toimivaltaisien
partitive toimivaltaista toimivaltaisia
illative toimivaltaiseen toimivaltaisiin
singular plural
nominative toimivaltainen toimivaltaiset
accusative nom. toimivaltainen toimivaltaiset
gen. toimivaltaisen
genitive toimivaltaisen toimivaltaisten
toimivaltaisien
partitive toimivaltaista toimivaltaisia
inessive toimivaltaisessa toimivaltaisissa
elative toimivaltaisesta toimivaltaisista
illative toimivaltaiseen toimivaltaisiin
adessive toimivaltaisella toimivaltaisilla
ablative toimivaltaiselta toimivaltaisilta
allative toimivaltaiselle toimivaltaisille
essive toimivaltaisena toimivaltaisina
translative toimivaltaiseksi toimivaltaisiksi
instructive toimivaltaisin
abessive toimivaltaisetta toimivaltaisitta
comitative toimivaltaisine
This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.