tiilinen

Finnish

Etymology

tiili + -inen

Pronunciation

  • IPA(key): /ˈtiːlinen/, [ˈt̪iːline̞n]
  • Hyphenation: tii‧li‧nen

Adjective

tiilinen

  1. brick (made of brick or bricks)

Declension

Inflection of tiilinen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
nominative tiilinen tiiliset
genitive tiilisen tiilisten
tiilisien
partitive tiilistä tiilisiä
illative tiiliseen tiilisiin
singular plural
nominative tiilinen tiiliset
accusative nom. tiilinen tiiliset
gen. tiilisen
genitive tiilisen tiilisten
tiilisien
partitive tiilistä tiilisiä
inessive tiilisessä tiilisissä
elative tiilisestä tiilisistä
illative tiiliseen tiilisiin
adessive tiilisellä tiilisillä
ablative tiiliseltä tiilisiltä
allative tiiliselle tiilisille
essive tiilisenä tiilisinä
translative tiiliseksi tiilisiksi
instructive tiilisin
abessive tiilisettä tiilisittä
comitative tiilisine
This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.