taivutus
Finnish
Etymology
Derived from the transitive verb taivuttaa (to bend).
Pronunciation
- Hyphenation: tai‧vu‧tus
Noun
taivutus
- bending (act of bending something)
- inflection (change in the form of a word)
- declension (act of inflecting a noun, pronoun or adjective)
- conjugation (act of conjugating a verb)
Declension
| Inflection of taivutus (Kotus type 39/vastaus, no gradation) | |||
|---|---|---|---|
| nominative | taivutus | taivutukset | |
| genitive | taivutuksen | taivutusten taivutuksien | |
| partitive | taivutusta | taivutuksia | |
| illative | taivutukseen | taivutuksiin | |
| singular | plural | ||
| nominative | taivutus | taivutukset | |
| accusative | nom. | taivutus | taivutukset |
| gen. | taivutuksen | ||
| genitive | taivutuksen | taivutusten taivutuksien | |
| partitive | taivutusta | taivutuksia | |
| inessive | taivutuksessa | taivutuksissa | |
| elative | taivutuksesta | taivutuksista | |
| illative | taivutukseen | taivutuksiin | |
| adessive | taivutuksella | taivutuksilla | |
| ablative | taivutukselta | taivutuksilta | |
| allative | taivutukselle | taivutuksille | |
| essive | taivutuksena | taivutuksina | |
| translative | taivutukseksi | taivutuksiksi | |
| instructive | — | taivutuksin | |
| abessive | taivutuksetta | taivutuksitta | |
| comitative | — | taivutuksineen | |
Derived terms
Anagrams
This article is issued from
Wiktionary.
The text is licensed under Creative
Commons - Attribution - Sharealike.
Additional terms may apply for the media files.