sössötys

Finnish

Etymology

sössöttää (“to lisp, splutter”) +‎ -ys (“-ing”)

Noun

sössötys

  1. lisping (that which is spoken in a lisp, act of pronouncing the sibilant letter ‘s’ imperfectly)
  2. spluttering, lisping (act of speaking hurriedly and confusedly)

Declension
Inflection of sössötys (Kotus type 39/vastaus, no gradation)
nominative sössötys sössötykset
genitive sössötyksen sössötysten
sössötyksien
partitive sössötystä sössötyksiä
illative sössötykseen sössötyksiin
singular plural
nominative sössötys sössötykset
accusative nom. sössötys sössötykset
gen. sössötyksen
genitive sössötyksen sössötysten
sössötyksien
partitive sössötystä sössötyksiä
inessive sössötyksessä sössötyksissä
elative sössötyksestä sössötyksistä
illative sössötykseen sössötyksiin
adessive sössötyksellä sössötyksillä
ablative sössötykseltä sössötyksiltä
allative sössötykselle sössötyksille
essive sössötyksenä sössötyksinä
translative sössötykseksi sössötyksiksi
instructive — sössötyksin
abessive sössötyksettä sössötyksittä
comitative — sössötyksineen
This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.