syötin

Finnish

Noun

syötin

  1. feeder (device that feeds something, typically raw material to a process)

Declension

Inflection of syötin (Kotus type 33/kytkin, tt-t gradation)
nominative syötin syöttimet
genitive syöttimen syöttimien
syötinten
partitive syötintä syöttimiä
illative syöttimeen syöttimiin
singular plural
nominative syötin syöttimet
accusative nom. syötin syöttimet
gen. syöttimen
genitive syöttimen syöttimien
syötinten
partitive syötintä syöttimiä
inessive syöttimessä syöttimissä
elative syöttimestä syöttimistä
illative syöttimeen syöttimiin
adessive syöttimellä syöttimillä
ablative syöttimeltä syöttimiltä
allative syöttimelle syöttimille
essive syöttimenä syöttiminä
translative syöttimeksi syöttimiksi
instructive syöttimin
abessive syöttimettä syöttimittä
comitative syöttimineen

Verb

syötin

  1. First-person singular indicative past form of syöttää.

Noun

syötin

  1. Genitive singular form of syötti.

Anagrams

This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.