suvullinen

Finnish

Etymology

suku + -llinen

Pronunciation

  • IPA(key): /ˈsuʋulːinen/, [ˈs̠uʋulːine̞n]
  • Hyphenation: su‧vul‧li‧nen

Adjective

suvullinen

  1. sexual (as opposed to asexual, often of reproduction)

Declension

Inflection of suvullinen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
nominative suvullinen suvulliset
genitive suvullisen suvullisten
suvullisien
partitive suvullista suvullisia
illative suvulliseen suvullisiin
singular plural
nominative suvullinen suvulliset
accusative nom. suvullinen suvulliset
gen. suvullisen
genitive suvullisen suvullisten
suvullisien
partitive suvullista suvullisia
inessive suvullisessa suvullisissa
elative suvullisesta suvullisista
illative suvulliseen suvullisiin
adessive suvullisella suvullisilla
ablative suvulliselta suvullisilta
allative suvulliselle suvullisille
essive suvullisena suvullisina
translative suvulliseksi suvullisiksi
instructive suvullisin
abessive suvullisetta suvullisitta
comitative suvullisine

Derived terms

This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.