suuntaus

Finnish

Etymology

suunnata + -us

Noun

suuntaus

  1. trend
  2. orientation

Declension

Inflection of suuntaus (Kotus type 39/vastaus, no gradation)
nominative suuntaus suuntaukset
genitive suuntauksen suuntausten
suuntauksien
partitive suuntausta suuntauksia
illative suuntaukseen suuntauksiin
singular plural
nominative suuntaus suuntaukset
accusative nom. suuntaus suuntaukset
gen. suuntauksen
genitive suuntauksen suuntausten
suuntauksien
partitive suuntausta suuntauksia
inessive suuntauksessa suuntauksissa
elative suuntauksesta suuntauksista
illative suuntaukseen suuntauksiin
adessive suuntauksella suuntauksilla
ablative suuntaukselta suuntauksilta
allative suuntaukselle suuntauksille
essive suuntauksena suuntauksina
translative suuntaukseksi suuntauksiksi
instructive suuntauksin
abessive suuntauksetta suuntauksitta
comitative suuntauksineen

Compounds

  • suuntausantenni
  • suuntauslaite
This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.