suitsutus

Finnish

(index su)

Etymology

suitsuttaa (“to incense”) >

Noun

suitsutus

  1. incensing (act)

Declension
Inflection of suitsutus (Kotus type 39/vastaus, no gradation)
nominative suitsutus suitsutukset
genitive suitsutuksen suitsutusten
suitsutuksien
partitive suitsutusta suitsutuksia
illative suitsutukseen suitsutuksiin
singular plural
nominative suitsutus suitsutukset
accusative nom. suitsutus suitsutukset
gen. suitsutuksen
genitive suitsutuksen suitsutusten
suitsutuksien
partitive suitsutusta suitsutuksia
inessive suitsutuksessa suitsutuksissa
elative suitsutuksesta suitsutuksista
illative suitsutukseen suitsutuksiin
adessive suitsutuksella suitsutuksilla
ablative suitsutukselta suitsutuksilta
allative suitsutukselle suitsutuksille
essive suitsutuksena suitsutuksina
translative suitsutukseksi suitsutuksiksi
instructive — suitsutuksin
abessive suitsutuksetta suitsutuksitta
comitative — suitsutuksineen

Synonyms
  • suitsuttaminen
This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.