suhteuttamaton

Finnish

Pronunciation
  • IPA(key): /ˈsuhteu̯tːɑmɑton/, [ˈs̠uxt̪e̞u̯t̪ːɑmɑt̪o̞n]
  • Hyphenation: suh‧teut‧ta‧ma‧ton

Adjective

suhteuttamaton

  1. (typography, of a typeface) non-proportional, monospaced

Declension
Inflection of suhteuttamaton (Kotus type 34/onneton, tt-t gradation)
nominative suhteuttamaton suhteuttamattomat
genitive suhteuttamattoman suhteuttamattomien
partitive suhteuttamatonta suhteuttamattomia
illative suhteuttamattomaan suhteuttamattomiin
singular plural
nominative suhteuttamaton suhteuttamattomat
accusative nom. suhteuttamaton suhteuttamattomat
gen. suhteuttamattoman
genitive suhteuttamattoman suhteuttamattomien
suhteuttamatontenrare
partitive suhteuttamatonta suhteuttamattomia
inessive suhteuttamattomassa suhteuttamattomissa
elative suhteuttamattomasta suhteuttamattomista
illative suhteuttamattomaan suhteuttamattomiin
adessive suhteuttamattomalla suhteuttamattomilla
ablative suhteuttamattomalta suhteuttamattomilta
allative suhteuttamattomalle suhteuttamattomille
essive suhteuttamattomana suhteuttamattomina
translative suhteuttamattomaksi suhteuttamattomiksi
instructive — suhteuttamattomin
abessive suhteuttamattomatta suhteuttamattomitta
comitative — suhteuttamattomine

Antonyms

Participle

suhteuttamaton

  1. Negative participle of suhteuttaa.
This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.