sopimusaika

Finnish

Etymology

sopimus (“contract”) +‎ aika (“time, period”)

Noun

sopimusaika

  1. (law) contract period

Declension
Inflection of sopimusaika (Kotus type 9/kala, ik-j gradation)
nominative sopimusaika sopimusajat
genitive sopimusajan sopimusaikojen
partitive sopimusaikaa sopimusaikoja
illative sopimusaikaan sopimusaikoihin
singular plural
nominative sopimusaika sopimusajat
accusative nom. sopimusaika sopimusajat
gen. sopimusajan
genitive sopimusajan sopimusaikojen
sopimusaikainrare
partitive sopimusaikaa sopimusaikoja
inessive sopimusajassa sopimusajoissa
elative sopimusajasta sopimusajoista
illative sopimusaikaan sopimusaikoihin
adessive sopimusajalla sopimusajoilla
ablative sopimusajalta sopimusajoilta
allative sopimusajalle sopimusajoille
essive sopimusaikana sopimusaikoina
translative sopimusajaksi sopimusajoiksi
instructive — sopimusajoin
abessive sopimusajatta sopimusajoitta
comitative — sopimusaikoineen
This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.