siivu

Finnish

Etymology

A loan from Old Swedish. Compare modern Swedish skiva.

Noun

siivu

  1. slice

Declension
Inflection of siivu (Kotus type 1/valo, no gradation)
nominative siivu siivut
genitive siivun siivujen
partitive siivua siivuja
illative siivuun siivuihin
singular plural
nominative siivu siivut
accusative nom. siivu siivut
gen. siivun
genitive siivun siivujen
partitive siivua siivuja
inessive siivussa siivuissa
elative siivusta siivuista
illative siivuun siivuihin
adessive siivulla siivuilla
ablative siivulta siivuilta
allative siivulle siivuille
essive siivuna siivuina
translative siivuksi siivuiksi
instructive — siivuin
abessive siivutta siivuitta
comitative — siivuineen

See also

Anagrams

Northern Sami

Etymology

Pronunciation
  • (Kautokeino) IPA(key): /ˈsijːvuː/

Noun

siivu

  1. travel conditions (in terms of weather)

Inflection
Even u-stem, iv-ivv gradation
Nominative siivu
Genitive siivvu
siivvọ
Singular Plural
Nominative siivu siivvut
Accusative siivvu siivvūid
Genitive siivvu
siivvọ		 siivvūid
Illative siivui siivvūide
Locative siivvus siivvūin
Comitative siivvūin siivvūiguin
Essive siivun
Possessive forms
Singular Dual Plural
1st person siivon siivome siivomet
2nd person siivot siivode siivodet
3rd person siivus siivuska siivuset

Further reading
This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.