seinä

See also: seina and Seina

Finnish

Pronunciation
  • Hyphenation: sei‧nä
  • IPA(key): /ˈse̞inæ/

Etymology 1

From Proto-Finnic *saina, borrowed from a Baltic language, compare Latvian siena (“wall”).

Noun

seinä

  1. wall (in buildings)
  2. (colloquial) mains (domestic electrical power supply).
    Kytkin sen (sähkölaitteen) seinään ja se räjähti!
    I plugged it (an electrical device) into the mains and it blew up!
Declension
Inflection of seinä (Kotus type 10/koira, no gradation)
nominative seinä seinät
genitive seinän seinien
partitive seinää seiniä
illative seinään seiniin
singular plural
nominative seinä seinät
accusative nom. seinä seinät
gen. seinän
genitive seinän seinien
seinäinrare
partitive seinää seiniä
inessive seinässä seinissä
elative seinästä seinistä
illative seinään seiniin
adessive seinällä seinillä
ablative seinältä seiniltä
allative seinälle seinille
essive seinänä seininä
translative seinäksi seiniksi
instructive — seinin
abessive seinättä seinittä
comitative — seinineen

Etymology 2

Noun

seinä

  1. Essive singular form of sei.
  2. Essive plural form of sei.

Anagrams

Ingrian

Noun

seinä

  1. wall (inside a building)
This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.