saavutus

Finnish

(index s)

Etymology

The verb saavuttaa + -us.

Noun

saavutus

  1. achievement, accomplishment, feat, attainment

Declension

Inflection of saavutus (Kotus type 39/vastaus, no gradation)
nominative saavutus saavutukset
genitive saavutuksen saavutusten
saavutuksien
partitive saavutusta saavutuksia
illative saavutukseen saavutuksiin
singular plural
nominative saavutus saavutukset
accusative nom. saavutus saavutukset
gen. saavutuksen
genitive saavutuksen saavutusten
saavutuksien
partitive saavutusta saavutuksia
inessive saavutuksessa saavutuksissa
elative saavutuksesta saavutuksista
illative saavutukseen saavutuksiin
adessive saavutuksella saavutuksilla
ablative saavutukselta saavutuksilta
allative saavutukselle saavutuksille
essive saavutuksena saavutuksina
translative saavutukseksi saavutuksiksi
instructive saavutuksin
abessive saavutuksetta saavutuksitta
comitative saavutuksineen

Anagrams

This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.