rämin

See also: ramîn

Finnish

Adjective

rämin

  1. superlative degree of rämä

Declension

Inflection of rämin (Kotus type 36/sisin, mp-mm gradation)
nominative rämin rämimmät
genitive rämimmän rämimpien
räminten
partitive rämintä rämimpiä
illative rämimpään rämimpiin
singular plural
nominative rämin rämimmät
accusative nom. rämin rämimmät
gen. rämimmän
genitive rämimmän rämimpien
räminten
rämimpäinrare
partitive rämintä rämimpiä
inessive rämimmässä rämimmissä
elative rämimmästä rämimmistä
illative rämimpään rämimpiin
adessive rämimmällä rämimmillä
ablative rämimmältä rämimmiltä
allative rämimmälle rämimmille
essive rämimpänä rämimpinä
translative rämimmäksi rämimmiksi
instructive rämimmin
abessive rämimmättä rämimmittä
comitative rämimpine

Adjective

rämin

  1. Instructive plural form of rämä.

Anagrams

This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.