räjähtänyt

Finnish

Etymology

From the verb räjähtää (“to explode”).

Adjective

räjähtänyt (comparative räjähtäneempi, superlative räjähtänein)

  1. blasted (describing something that has been subjected to explosion)
  2. exploded (describing something that has exploded)
  3. (figuratively) destructed, rickety, ramshackle (in poor or abysmal condition)

Declension
Inflection of räjähtänyt (Kotus type 47/kuollut, no gradation)
nominative räjähtänyt räjähtäneet
genitive räjähtäneen räjähtäneiden
räjähtäneitten
partitive räjähtänyttä räjähtäneitä
illative räjähtäneeseen räjähtäneisiin
räjähtäneihin
singular plural
nominative räjähtänyt räjähtäneet
accusative nom. räjähtänyt räjähtäneet
gen. räjähtäneen
genitive räjähtäneen räjähtäneiden
räjähtäneitten
partitive räjähtänyttä räjähtäneitä
inessive räjähtäneessä räjähtäneissä
elative räjähtäneestä räjähtäneistä
illative räjähtäneeseen räjähtäneisiin
räjähtäneihin
adessive räjähtäneellä räjähtäneillä
ablative räjähtäneeltä räjähtäneiltä
allative räjähtäneelle räjähtäneille
essive räjähtäneenä räjähtäneinä
translative räjähtäneeksi räjähtäneiksi
instructive — räjähtänein
abessive räjähtäneettä räjähtäneittä
comitative — räjähtäneine

Synonyms

Verb

räjähtänyt

  1. Past active participle of räjähtää.
This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.