ryminä

Finnish

(index ry)

Pronunciation
  • Hyphenation: ry‧mi‧nä
  • IPA(key): /ˈryminæ/

Noun

ryminä

  1. rumble, clash

Declension
Inflection of ryminä (Kotus type 12/kulkija, no gradation)
nominative ryminä ryminät
genitive ryminän ryminöiden
ryminöitten
partitive ryminää ryminöitä
illative ryminään ryminöihin
singular plural
nominative ryminä ryminät
accusative nom. ryminä ryminät
gen. ryminän
genitive ryminän ryminöiden
ryminöitten
ryminäinrare
partitive ryminää ryminöitä
inessive ryminässä ryminöissä
elative ryminästä ryminöistä
illative ryminään ryminöihin
adessive ryminällä ryminöillä
ablative ryminältä ryminöiltä
allative ryminälle ryminöille
essive ryminänä ryminöinä
translative ryminäksi ryminöiksi
instructive — ryminöin
abessive ryminättä ryminöittä
comitative — ryminöineen

Anagrams
This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.