ruhtinas

Finnish

Etymology

From Proto-Germanic *druhtinaz.

Noun

ruhtinas

  1. prince (sovereign)

Declension

Inflection of ruhtinas (Kotus type 41/vieras, no gradation)
nominative ruhtinas ruhtinaat
genitive ruhtinaan ruhtinaiden
ruhtinaitten
partitive ruhtinasta ruhtinaita
illative ruhtinaaseen ruhtinaisiin
singular plural
nominative ruhtinas ruhtinaat
accusative nom. ruhtinas ruhtinaat
gen. ruhtinaan
genitive ruhtinaan ruhtinaiden
ruhtinaitten
partitive ruhtinasta ruhtinaita
inessive ruhtinaassa ruhtinaissa
elative ruhtinaasta ruhtinaista
illative ruhtinaaseen ruhtinaisiin
ruhtinaihinrare
adessive ruhtinaalla ruhtinailla
ablative ruhtinaalta ruhtinailta
allative ruhtinaalle ruhtinaille
essive ruhtinaana ruhtinaina
translative ruhtinaaksi ruhtinaiksi
instructive ruhtinain
abessive ruhtinaatta ruhtinaitta
comitative ruhtinaineen

Synonyms

This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.