rouskutus

Finnish

Etymology

rouskuttaa (to munch, crunch) + -us

Noun

rouskutus

  1. crunch, munch (the sound of munching or crunching)
  2. crunching, munching (the action of munching or crunching)

Declension

Inflection of rouskutus (Kotus type 39/vastaus, no gradation)
nominative rouskutus rouskutukset
genitive rouskutuksen rouskutusten
rouskutuksien
partitive rouskutusta rouskutuksia
illative rouskutukseen rouskutuksiin
singular plural
nominative rouskutus rouskutukset
accusative nom. rouskutus rouskutukset
gen. rouskutuksen
genitive rouskutuksen rouskutusten
rouskutuksien
partitive rouskutusta rouskutuksia
inessive rouskutuksessa rouskutuksissa
elative rouskutuksesta rouskutuksista
illative rouskutukseen rouskutuksiin
adessive rouskutuksella rouskutuksilla
ablative rouskutukselta rouskutuksilta
allative rouskutukselle rouskutuksille
essive rouskutuksena rouskutuksina
translative rouskutukseksi rouskutuksiksi
instructive rouskutuksin
abessive rouskutuksetta rouskutuksitta
comitative rouskutuksineen

Synonyms

  • (sound): rouske
  • (action): rouskuttaminen
This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.