rokkaaminen

Finnish

Etymology

rokata +‎ -minen

Pronunciation
  • IPA(key): /ˈrokːɑːminen/, [ˈro̞kːɑːˌmine̞n]
  • Hyphenation: rok‧kaa‧mi‧nen

Noun

rokkaaminen

  1. (colloquial) rocking (the act of rocking, playing rock music or doing well)

Declension
Inflection of rokkaaminen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
nominative rokkaaminen rokkaamiset
genitive rokkaamisen rokkaamisten
rokkaamisien
partitive rokkaamista rokkaamisia
illative rokkaamiseen rokkaamisiin
singular plural
nominative rokkaaminen rokkaamiset
accusative nom. rokkaaminen rokkaamiset
gen. rokkaamisen
genitive rokkaamisen rokkaamisten
rokkaamisien
partitive rokkaamista rokkaamisia
inessive rokkaamisessa rokkaamisissa
elative rokkaamisesta rokkaamisista
illative rokkaamiseen rokkaamisiin
adessive rokkaamisella rokkaamisilla
ablative rokkaamiselta rokkaamisilta
allative rokkaamiselle rokkaamisille
essive rokkaamisena rokkaamisina
translative rokkaamiseksi rokkaamisiksi
instructive — rokkaamisin
abessive rokkaamisetta rokkaamisitta
comitative — rokkaamisineen

Verb

rokkaaminen

  1. Fourth infinitive of rokata.
This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.