riipus

Finnish

Etymology

From riip + -us.

Noun

riipus

  1. pendant

Declension

Inflection of riipus (Kotus type 39/vastaus, no gradation)
nominative riipus riipukset
genitive riipuksen riipusten
riipuksien
partitive riipusta riipuksia
illative riipukseen riipuksiin
singular plural
nominative riipus riipukset
accusative nom. riipus riipukset
gen. riipuksen
genitive riipuksen riipusten
riipuksien
partitive riipusta riipuksia
inessive riipuksessa riipuksissa
elative riipuksesta riipuksista
illative riipukseen riipuksiin
adessive riipuksella riipuksilla
ablative riipukselta riipuksilta
allative riipukselle riipuksille
essive riipuksena riipuksina
translative riipukseksi riipuksiksi
instructive riipuksin
abessive riipuksetta riipuksitta
comitative riipuksineen
This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.