riehakkuus

Finnish

Etymology

riehakas + -uus

Noun

riehakkuus

  1. boisterousness

Declension

Inflection of riehakkuus (Kotus type 40/kalleus, t-d gradation)
nominative riehakkuus riehakkuudet
genitive riehakkuuden riehakkuuksien
partitive riehakkuutta riehakkuuksia
illative riehakkuuteen riehakkuuksiin
singular plural
nominative riehakkuus riehakkuudet
accusative nom. riehakkuus riehakkuudet
gen. riehakkuuden
genitive riehakkuuden riehakkuuksien
partitive riehakkuutta riehakkuuksia
inessive riehakkuudessa riehakkuuksissa
elative riehakkuudesta riehakkuuksista
illative riehakkuuteen riehakkuuksiin
adessive riehakkuudella riehakkuuksilla
ablative riehakkuudelta riehakkuuksilta
allative riehakkuudelle riehakkuuksille
essive riehakkuutena riehakkuuksina
translative riehakkuudeksi riehakkuuksiksi
instructive riehakkuuksin
abessive riehakkuudetta riehakkuuksitta
comitative riehakkuuksineen
This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.