rauhoittamaton

Finnish

Pronunciation
  • IPA(key): /ˈrɑu̯hoi̯tːɑmɑton/, [ˈrɑu̯ɦo̞i̯t̪ːɑmɑt̪o̞n]
  • Hyphenation: rau‧hoit‧ta‧ma‧ton

Adjective

rauhoittamaton

  1. (of species) unprotected

Declension
Inflection of rauhoittamaton (Kotus type 34/onneton, tt-t gradation)
nominative rauhoittamaton rauhoittamattomat
genitive rauhoittamattoman rauhoittamattomien
partitive rauhoittamatonta rauhoittamattomia
illative rauhoittamattomaan rauhoittamattomiin
singular plural
nominative rauhoittamaton rauhoittamattomat
accusative nom. rauhoittamaton rauhoittamattomat
gen. rauhoittamattoman
genitive rauhoittamattoman rauhoittamattomien
rauhoittamatontenrare
partitive rauhoittamatonta rauhoittamattomia
inessive rauhoittamattomassa rauhoittamattomissa
elative rauhoittamattomasta rauhoittamattomista
illative rauhoittamattomaan rauhoittamattomiin
adessive rauhoittamattomalla rauhoittamattomilla
ablative rauhoittamattomalta rauhoittamattomilta
allative rauhoittamattomalle rauhoittamattomille
essive rauhoittamattomana rauhoittamattomina
translative rauhoittamattomaksi rauhoittamattomiksi
instructive — rauhoittamattomin
abessive rauhoittamattomatta rauhoittamattomitta
comitative — rauhoittamattomine

Derived terms
  • rauhoittamattomuus

Participle

rauhoittamaton

  1. Negative participle of rauhoittaa.
This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.