puhkaiseminen

Finnish

Etymology

puhkaista +‎ -minen

Pronunciation
  • IPA(key): /ˈpuhkɑi̯seminen/, [ˈpuxkɑi̯s̠e̞mine̞n]
  • Hyphenation: puh‧kai‧se‧mi‧nen

Noun

puhkaiseminen

  1. piercing, puncturing, bursting

Declension
Inflection of puhkaiseminen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
nominative puhkaiseminen puhkaisemiset
genitive puhkaisemisen puhkaisemisten
puhkaisemisien
partitive puhkaisemista puhkaisemisia
illative puhkaisemiseen puhkaisemisiin
singular plural
nominative puhkaiseminen puhkaisemiset
accusative nom. puhkaiseminen puhkaisemiset
gen. puhkaisemisen
genitive puhkaisemisen puhkaisemisten
puhkaisemisien
partitive puhkaisemista puhkaisemisia
inessive puhkaisemisessa puhkaisemisissa
elative puhkaisemisesta puhkaisemisista
illative puhkaisemiseen puhkaisemisiin
adessive puhkaisemisella puhkaisemisilla
ablative puhkaisemiselta puhkaisemisilta
allative puhkaisemiselle puhkaisemisille
essive puhkaisemisena puhkaisemisina
translative puhkaisemiseksi puhkaisemisiksi
instructive — puhkaisemisin
abessive puhkaisemisetta puhkaisemisitta
comitative — puhkaisemisineen

Verb

puhkaiseminen

  1. Fourth infinitive of puhkaista.
This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.