pinnoite

Finnish

Etymology

< pinnoittaa < pinta (surface)

Noun

pinnoite

  1. coat, coating, lining (thin outer layer on the surface of something)

Declension

Inflection of pinnoite (Kotus type 48/hame, tt-t gradation)
nominative pinnoite pinnoitteet
genitive pinnoitteen pinnoitteiden
pinnoitteitten
partitive pinnoitetta pinnoitteita
illative pinnoitteeseen pinnoitteisiin
pinnoitteihin
singular plural
nominative pinnoite pinnoitteet
accusative nom. pinnoite pinnoitteet
gen. pinnoitteen
genitive pinnoitteen pinnoitteiden
pinnoitteitten
partitive pinnoitetta pinnoitteita
inessive pinnoitteessa pinnoitteissa
elative pinnoitteesta pinnoitteista
illative pinnoitteeseen pinnoitteisiin
pinnoitteihin
adessive pinnoitteella pinnoitteilla
ablative pinnoitteelta pinnoitteilta
allative pinnoitteelle pinnoitteille
essive pinnoitteena pinnoitteina
translative pinnoitteeksi pinnoitteiksi
instructive pinnoittein
abessive pinnoitteetta pinnoitteitta
comitative pinnoitteineen
  • pinnoitus

Anagrams

This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.