parkkuu

Finnish

Etymology

parkk + -uu

Noun

parkkuu

  1. debarking

Declension

Inflection of parkkuu (Kotus type 17/vapaa, no gradation)
nominative parkkuu parkkuut
genitive parkkuun parkkuiden
parkkuitten
partitive parkkuuta parkkuita
illative parkkuuseen parkkuisiin
singular plural
nominative parkkuu parkkuut
accusative nom. parkkuu parkkuut
gen. parkkuun
genitive parkkuun parkkuiden
parkkuitten
partitive parkkuuta parkkuita
inessive parkkuussa parkkuissa
elative parkkuusta parkkuista
illative parkkuuseen parkkuisiin
parkkuihinrare
adessive parkkuulla parkkuilla
ablative parkkuulta parkkuilta
allative parkkuulle parkkuille
essive parkkuuna parkkuina
translative parkkuuksi parkkuiksi
instructive parkkuin
abessive parkkuutta parkkuitta
comitative parkkuineen
This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.