ottaja

Finnish

Etymology

ottaa + -ja

Pronunciation

  • IPA(key): [ˈo̞t̪ːɑjɑ]
  • Hyphenation: ot‧ta‧ja

Noun

ottaja

  1. A taker, one who takes.

Declension

Inflection of ottaja (Kotus type 10/koira, no gradation)
nominative ottaja ottajat
genitive ottajan ottajien
partitive ottajaa ottajia
illative ottajaan ottajiin
singular plural
nominative ottaja ottajat
accusative nom. ottaja ottajat
gen. ottajan
genitive ottajan ottajien
ottajainrare
partitive ottajaa ottajia
inessive ottajassa ottajissa
elative ottajasta ottajista
illative ottajaan ottajiin
adessive ottajalla ottajilla
ablative ottajalta ottajilta
allative ottajalle ottajille
essive ottajana ottajina
translative ottajaksi ottajiksi
instructive ottajin
abessive ottajatta ottajitta
comitative ottajineen

Anagrams

This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.