onnekkuus

Finnish

Etymology

onnekas + -uus

Noun

onnekkuus

  1. luckiness

Declension

Inflection of onnekkuus (Kotus type 40/kalleus, t-d gradation)
nominative onnekkuus onnekkuudet
genitive onnekkuuden onnekkuuksien
partitive onnekkuutta onnekkuuksia
illative onnekkuuteen onnekkuuksiin
singular plural
nominative onnekkuus onnekkuudet
accusative nom. onnekkuus onnekkuudet
gen. onnekkuuden
genitive onnekkuuden onnekkuuksien
partitive onnekkuutta onnekkuuksia
inessive onnekkuudessa onnekkuuksissa
elative onnekkuudesta onnekkuuksista
illative onnekkuuteen onnekkuuksiin
adessive onnekkuudella onnekkuuksilla
ablative onnekkuudelta onnekkuuksilta
allative onnekkuudelle onnekkuuksille
essive onnekkuutena onnekkuuksina
translative onnekkuudeksi onnekkuuksiksi
instructive onnekkuuksin
abessive onnekkuudetta onnekkuuksitta
comitative onnekkuuksineen
This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.