ominaisuudennimi

Finnish

Etymology

ominaisuuden +‎ nimi

Pronunciation
  • IPA(key): /ˈominɑi̯suːdenˌnimi/, [ˈo̞minɑi̯s̠uːde̞nˌnimi]
  • Hyphenation: o‧mi‧nai‧suu‧den‧ni‧mi

Noun

ominaisuudennimi

  1. property or quality noun; noun used to describe a property or quality, often derived from an adjective

Declension
Inflection of ominaisuudennimi (Kotus type 7/ovi, no gradation)
nominative ominaisuudennimi ominaisuudennimet
genitive ominaisuudennimen ominaisuudennimien
partitive ominaisuudennimeä ominaisuudennimiä
illative ominaisuudennimeen ominaisuudennimiin
singular plural
nominative ominaisuudennimi ominaisuudennimet
accusative nom. ominaisuudennimi ominaisuudennimet
gen. ominaisuudennimen
genitive ominaisuudennimen ominaisuudennimien
partitive ominaisuudennimeä ominaisuudennimiä
inessive ominaisuudennimessä ominaisuudennimissä
elative ominaisuudennimestä ominaisuudennimistä
illative ominaisuudennimeen ominaisuudennimiin
adessive ominaisuudennimellä ominaisuudennimillä
ablative ominaisuudennimeltä ominaisuudennimiltä
allative ominaisuudennimelle ominaisuudennimille
essive ominaisuudennimenä ominaisuudenniminä
translative ominaisuudennimeksi ominaisuudennimiksi
instructive — ominaisuudennimin
abessive ominaisuudennimettä ominaisuudennimittä
comitative — ominaisuudennimineen
This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.