oivallus

Finnish

Etymology

oivaltaa + -us

Noun

oivallus

  1. idea, inspiration, realization

Declension

Inflection of oivallus (Kotus type 39/vastaus, no gradation)
nominative oivallus oivallukset
genitive oivalluksen oivallusten
oivalluksien
partitive oivallusta oivalluksia
illative oivallukseen oivalluksiin
singular plural
nominative oivallus oivallukset
accusative nom. oivallus oivallukset
gen. oivalluksen
genitive oivalluksen oivallusten
oivalluksien
partitive oivallusta oivalluksia
inessive oivalluksessa oivalluksissa
elative oivalluksesta oivalluksista
illative oivallukseen oivalluksiin
adessive oivalluksella oivalluksilla
ablative oivallukselta oivalluksilta
allative oivallukselle oivalluksille
essive oivalluksena oivalluksina
translative oivallukseksi oivalluksiksi
instructive oivalluksin
abessive oivalluksetta oivalluksitta
comitative oivalluksineen

Anagrams

This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.