ohimenevä

Finnish

(index oh)

Etymology

ohi- (“by-”) +‎ menevä (“going”)

Adjective

ohimenevä (comparative ohimenevämpi, superlative ohimenevin)

  1. transient, transitory, passing

Declension
Inflection of ohimenevä (Kotus type 10/koira, no gradation)
nominative ohimenevä ohimenevät
genitive ohimenevän ohimenevien
partitive ohimenevää ohimeneviä
illative ohimenevään ohimeneviin
singular plural
nominative ohimenevä ohimenevät
accusative nom. ohimenevä ohimenevät
gen. ohimenevän
genitive ohimenevän ohimenevien
ohimeneväinrare
partitive ohimenevää ohimeneviä
inessive ohimenevässä ohimenevissä
elative ohimenevästä ohimenevistä
illative ohimenevään ohimeneviin
adessive ohimenevällä ohimenevillä
ablative ohimenevältä ohimeneviltä
allative ohimenevälle ohimeneville
essive ohimenevänä ohimenevinä
translative ohimeneväksi ohimeneviksi
instructive — ohimenevin
abessive ohimenevättä ohimenevittä
comitative — ohimenevine

Synonyms

Derived terms

See also
This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.