oblaatti

Finnish

Etymology

Cognate of Russian облатка (oblatka), German Oblate, Swedish oblat.

Pronunciation

  • IPA(key): [ˈo̞blɑːt̪ːi]
  • Hyphenation: ob‧laat‧ti

Noun

oblaatti

  1. (Christianity, archaic) A wafer.

Declension

Inflection of oblaatti (Kotus type 5/risti, tt-t gradation)
nominative oblaatti oblaatit
genitive oblaatin oblaattien
partitive oblaattia oblaatteja
illative oblaattiin oblaatteihin
singular plural
nominative oblaatti oblaatit
accusative nom. oblaatti oblaatit
gen. oblaatin
genitive oblaatin oblaattien
partitive oblaattia oblaatteja
inessive oblaatissa oblaateissa
elative oblaatista oblaateista
illative oblaattiin oblaatteihin
adessive oblaatilla oblaateilla
ablative oblaatilta oblaateilta
allative oblaatille oblaateille
essive oblaattina oblaatteina
translative oblaatiksi oblaateiksi
instructive oblaatein
abessive oblaatitta oblaateitta
comitative oblaatteineen

Synonyms

This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.