neutraalius

Finnish

Etymology

neutraali + -us

Noun

neutraalius

  1. neutrality (state of not taking sides in an argument or conflict)
  2. (chemistry) neutrality
  3. (international law) neutrality

Declension

Inflection of neutraalius (Kotus type 40/kalleus, t-d gradation)
nominative neutraalius neutraaliudet
genitive neutraaliuden neutraaliuksien
partitive neutraaliutta neutraaliuksia
illative neutraaliuteen neutraaliuksiin
singular plural
nominative neutraalius neutraaliudet
accusative nom. neutraalius neutraaliudet
gen. neutraaliuden
genitive neutraaliuden neutraaliuksien
partitive neutraaliutta neutraaliuksia
inessive neutraaliudessa neutraaliuksissa
elative neutraaliudesta neutraaliuksista
illative neutraaliuteen neutraaliuksiin
adessive neutraaliudella neutraaliuksilla
ablative neutraaliudelta neutraaliuksilta
allative neutraaliudelle neutraaliuksille
essive neutraaliutena neutraaliuksina
translative neutraaliudeksi neutraaliuksiksi
instructive neutraaliuksin
abessive neutraaliudetta neutraaliuksitta
comitative neutraaliuksineen

Synonyms

This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.