myönnellä
Finnish
Etymology
frequentative aspect of myöntää (“to admit, agree”)
Conjugation
| Inflection of myönnellä (Kotus type 67/tulla, nt-nn gradation) | ||||||
|---|---|---|---|---|---|---|
| indicative mood | ||||||
| present tense | perfect | |||||
| person | positive | negative | person | positive | negative | |
| 1st sing. | myöntelen | en myöntele | 1st sing. | olen myönnellyt | en ole myönnellyt | |
| 2nd sing. | myöntelet | et myöntele | 2nd sing. | olet myönnellyt | et ole myönnellyt | |
| 3rd sing. | myöntelee | ei myöntele | 3rd sing. | on myönnellyt | ei ole myönnellyt | |
| 1st plur. | myöntelemme | emme myöntele | 1st plur. | olemme myönnelleet | emme ole myönnelleet | |
| 2nd plur. | myöntelette | ette myöntele | 2nd plur. | olette myönnelleet | ette ole myönnelleet | |
| 3rd plur. | myöntelevät | eivät myöntele | 3rd plur. | ovat myönnelleet | eivät ole myönnelleet | |
| passive | myönnellään | ei myönnellä | passive | on myönnelty | ei ole myönnelty | |
| past tense | pluperfect | |||||
| person | positive | negative | person | positive | negative | |
| 1st sing. | myöntelin | en myönnellyt | 1st sing. | olin myönnellyt | en ollut myönnellyt | |
| 2nd sing. | myöntelit | et myönnellyt | 2nd sing. | olit myönnellyt | et ollut myönnellyt | |
| 3rd sing. | myönteli | ei myönnellyt | 3rd sing. | oli myönnellyt | ei ollut myönnellyt | |
| 1st plur. | myöntelimme | emme myönnelleet | 1st plur. | olimme myönnelleet | emme olleet myönnelleet | |
| 2nd plur. | myöntelitte | ette myönnelleet | 2nd plur. | olitte myönnelleet | ette olleet myönnelleet | |
| 3rd plur. | myöntelivät | eivät myönnelleet | 3rd plur. | olivat myönnelleet | eivät olleet myönnelleet | |
| passive | myönneltiin | ei myönnelty | passive | oli myönnelty | ei ollut myönnelty | |
| conditional mood | ||||||
| present | perfect | |||||
| person | positive | negative | person | positive | negative | |
| 1st sing. | myöntelisin | en myöntelisi | 1st sing. | olisin myönnellyt | en olisi myönnellyt | |
| 2nd sing. | myöntelisit | et myöntelisi | 2nd sing. | olisit myönnellyt | et olisi myönnellyt | |
| 3rd sing. | myöntelisi | ei myöntelisi | 3rd sing. | olisi myönnellyt | ei olisi myönnellyt | |
| 1st plur. | myöntelisimme | emme myöntelisi | 1st plur. | olisimme myönnelleet | emme olisi myönnelleet | |
| 2nd plur. | myöntelisitte | ette myöntelisi | 2nd plur. | olisitte myönnelleet | ette olisi myönnelleet | |
| 3rd plur. | myöntelisivät | eivät myöntelisi | 3rd plur. | olisivat myönnelleet | eivät olisi myönnelleet | |
| passive | myönneltäisiin | ei myönneltäisi | passive | olisi myönnelty | ei olisi myönnelty | |
| imperative mood | ||||||
| present | perfect | |||||
| person | positive | negative | person | positive | negative | |
| 1st sing. | — | — | 1st sing. | — | — | |
| 2nd sing. | myöntele | älä myöntele | 2nd sing. | ole myönnellyt | älä ole myönnellyt | |
| 3rd sing. | myönnelköön | älköön myönnelkö | 3rd sing. | olkoon myönnellyt | älköön olko myönnellyt | |
| 1st plur. | myönnelkäämme | älkäämme myönnelkö | 1st plur. | olkaamme myönnelleet | älkäämme olko myönnelleet | |
| 2nd plur. | myönnelkää | älkää myönnelkö | 2nd plur. | olkaa myönnelleet | älkää olko myönnelleet | |
| 3rd plur. | myönnelkööt | älkööt myönnelkö | 3rd plur. | olkoot myönnelleet | älkööt olko myönnelleet | |
| passive | myönneltäköön | älköön myönneltäkö | passive | olkoon myönnelty | älköön olko myönnelty | |
| potential mood | ||||||
| present | perfect | |||||
| person | positive | negative | person | positive | negative | |
| 1st sing. | myönnellen | en myönnelle | 1st sing. | lienen myönnellyt | en liene myönnellyt | |
| 2nd sing. | myönnellet | et myönnelle | 2nd sing. | lienet myönnellyt | et liene myönnellyt | |
| 3rd sing. | myönnellee | ei myönnelle | 3rd sing. | lienee myönnellyt | ei liene myönnellyt | |
| 1st plur. | myönnellemme | emme myönnelle | 1st plur. | lienemme myönnelleet | emme liene myönnelleet | |
| 2nd plur. | myönnellette | ette myönnelle | 2nd plur. | lienette myönnelleet | ette liene myönnelleet | |
| 3rd plur. | myönnellevät | eivät myönnelle | 3rd plur. | lienevät myönnelleet | eivät liene myönnelleet | |
| passive | myönneltäneen | ei myönneltäne | passive | lienee myönnelty | ei liene myönnelty | |
| Nominal forms | ||||||
| infinitives | participles | |||||
| active | passive | active | passive | |||
| 1st | myönnellä | present | myöntelevä | myönneltävä | ||
| long 1st2 | myönnelläkseen | past | myönnellyt | myönnelty | ||
| 2nd | inessive1 | myönnellessä | myönneltäessä | agent1, 3 | myöntelemä | |
| instructive | myönnellen | — | negative | myöntelemätön | ||
| 3rd | inessive | myöntelemässä | — | 1) Usually with a possessive suffix. 2) Used only with a possessive suffix; this is the form for the third-person singular and third-person plural. | ||
| elative | myöntelemästä | — | ||||
| illative | myöntelemään | — | ||||
| adessive | myöntelemällä | — | ||||
| abessive | myöntelemättä | — | ||||
| instructive | myöntelemän | myönneltämän | ||||
| 4th | nominative | myönteleminen | ||||
| partitive | myöntelemistä | |||||
| 5th2 | myöntelemäisillään | |||||
This article is issued from
Wiktionary.
The text is licensed under Creative
Commons - Attribution - Sharealike.
Additional terms may apply for the media files.