munkkius

Finnish

Etymology

munkki + -(u)us

Pronunciation

  • Hyphenation: munk‧kius
  • Rhymes: -uŋkːius
  • IPA(key): /ˈmuŋkːius/

Noun

munkkius

  1. monkhood (the state of being a monk)

Declension

Inflection of munkkius (Kotus type 40/kalleus, t-d gradation)
nominative munkkius munkkiudet
genitive munkkiuden munkkiuksien
partitive munkkiutta munkkiuksia
illative munkkiuteen munkkiuksiin
singular plural
nominative munkkius munkkiudet
accusative nom. munkkius munkkiudet
gen. munkkiuden
genitive munkkiuden munkkiuksien
partitive munkkiutta munkkiuksia
inessive munkkiudessa munkkiuksissa
elative munkkiudesta munkkiuksista
illative munkkiuteen munkkiuksiin
adessive munkkiudella munkkiuksilla
ablative munkkiudelta munkkiuksilta
allative munkkiudelle munkkiuksille
essive munkkiutena munkkiuksina
translative munkkiudeksi munkkiuksiksi
instructive munkkiuksin
abessive munkkiudetta munkkiuksitta
comitative munkkiuksineen
This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.