munkkirinkeli

Finnish

Etymology

munkki + rinkeli

Noun

munkkirinkeli

  1. doughnut (baked good)

Declension

Inflection of munkkirinkeli (Kotus type 6/paperi, no gradation)
nominative munkkirinkeli munkkirinkelit
genitive munkkirinkelin munkkirinkelien
munkkirinkeleiden
munkkirinkeleitten
partitive munkkirinkeliä munkkirinkeleitä
munkkirinkelejä
illative munkkirinkeliin munkkirinkeleihin
singular plural
nominative munkkirinkeli munkkirinkelit
accusative nom. munkkirinkeli munkkirinkelit
gen. munkkirinkelin
genitive munkkirinkelin munkkirinkelien
munkkirinkeleiden
munkkirinkeleitten
partitive munkkirinkeliä munkkirinkeleitä
munkkirinkelejä
inessive munkkirinkelissä munkkirinkeleissä
elative munkkirinkelistä munkkirinkeleistä
illative munkkirinkeliin munkkirinkeleihin
adessive munkkirinkelillä munkkirinkeleillä
ablative munkkirinkeliltä munkkirinkeleiltä
allative munkkirinkelille munkkirinkeleille
essive munkkirinkelinä munkkirinkeleinä
translative munkkirinkeliksi munkkirinkeleiksi
instructive munkkirinkelein
abessive munkkirinkelittä munkkirinkeleittä
comitative munkkirinkeleineen

Synonyms

This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.