mukautuminen

Finnish

Etymology

mukautu- + -minen

Verb

mukautuminen

  1. Fourth infinitive of mukautua in nominative case.

Noun

mukautuminen

  1. compliance with or deferral to something (as in, to societal norms);
  2. adaptation, adjustment, modification (adjusting oneself to fit something new such as ideas or situation)

Declension

Inflection of mukautuminen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
nominative mukautuminen mukautumiset
genitive mukautumisen mukautumisten
mukautumisien
partitive mukautumista mukautumisia
illative mukautumiseen mukautumisiin
singular plural
nominative mukautuminen mukautumiset
accusative nom. mukautuminen mukautumiset
gen. mukautumisen
genitive mukautumisen mukautumisten
mukautumisien
partitive mukautumista mukautumisia
inessive mukautumisessa mukautumisissa
elative mukautumisesta mukautumisista
illative mukautumiseen mukautumisiin
adessive mukautumisella mukautumisilla
ablative mukautumiselta mukautumisilta
allative mukautumiselle mukautumisille
essive mukautumisena mukautumisina
translative mukautumiseksi mukautumisiksi
instructive mukautumisin
abessive mukautumisetta mukautumisitta
comitative mukautumisineen
This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.