monikielinen

Finnish

Etymology

moni- + kielinen

Adjective

monikielinen (comparative monikielisempi, superlative monikielisin)

  1. multilingual
  2. polyglot
  3. (music) multi-stringed

Declension

Inflection of monikielinen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
nominative monikielinen monikieliset
genitive monikielisen monikielisten
monikielisien
partitive monikielistä monikielisiä
illative monikieliseen monikielisiin
singular plural
nominative monikielinen monikieliset
accusative nom. monikielinen monikieliset
gen. monikielisen
genitive monikielisen monikielisten
monikielisien
partitive monikielistä monikielisiä
inessive monikielisessä monikielisissä
elative monikielisestä monikielisistä
illative monikieliseen monikielisiin
adessive monikielisellä monikielisillä
ablative monikieliseltä monikielisiltä
allative monikieliselle monikielisille
essive monikielisenä monikielisinä
translative monikieliseksi monikielisiksi
instructive monikielisin
abessive monikielisettä monikielisittä
comitative monikielisine

Derived terms

This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.