maamerkki

Finnish

Etymology

maa + merkki

Noun

maamerkki

  1. landmark (recognizable natural or man-made feature used for navigation)
  2. seamark (elevated object on land which serves as a guide to mariners)

Declension

Inflection of maamerkki (Kotus type 5/risti, kk-k gradation)
nominative maamerkki maamerkit
genitive maamerkin maamerkkien
partitive maamerkkiä maamerkkejä
illative maamerkkiin maamerkkeihin
singular plural
nominative maamerkki maamerkit
accusative nom. maamerkki maamerkit
gen. maamerkin
genitive maamerkin maamerkkien
partitive maamerkkiä maamerkkejä
inessive maamerkissä maamerkeissä
elative maamerkistä maamerkeistä
illative maamerkkiin maamerkkeihin
adessive maamerkillä maamerkeillä
ablative maamerkiltä maamerkeiltä
allative maamerkille maamerkeille
essive maamerkkinä maamerkkeinä
translative maamerkiksi maamerkeiksi
instructive maamerkein
abessive maamerkittä maamerkeittä
comitative maamerkkeineen
This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.