lieto

See also: lie to and Lieto

Finnish

Adjective

lieto

  1. (of land, dialectal, archaic, uncertain) soft, wet[1]
    Tämän waihetuksen suhteen omat nämä näkymättömät walas-eläwät, kuin heitä yhteeseen kutsutaan, tarpeelliset, ja löytywätkiin melkeen joka paikassa, sekä makiassa järwen ja suolasessa meren wedessä, että kowimmassa kalliossa ja liedossa maan mullassa, ja wieläpä ilmassakin ja Lapin maan ikuisessa lumessa![2]

References
  1. Itkonen, Erkki; Kulonen, Ulla-Maija (editors). 1992–2000. Suomen sanojen alkuperä ('The Origin of Finnish Words'). Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus/Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. →ISBN.
  2. Maamiehen Ystävä, 19.05.1849, nro 20, s. 2 https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/797904?page=2&term=liedossa

Anagrams

Italian

Etymology

From Latin laetus. Compare Spanish, Galician and Portuguese ledo.

Pronunciation
  • IPA(key): /ˈljɛ.to/[1]

Adjective

lieto (feminine singular lieta, masculine plural lieti, feminine plural liete)

  1. happy, cheerful, delighted, glad, joyous, joyful
    Synonyms: allegro, contento, felice, gaio, gioioso
    Molto lieto di conoscerti. ― Very pleased to meet you.
    lieto fine ― happy ending

Derived terms

References
  1. lieto in Luciano Canepari, Dizionario di Pronuncia Italiana (DiPI)

Karelian

Etymology

Akin to Veps lete (“sand”), Finnish liete (“silt, sludge”).

Noun

lieto

  1. sand
This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.