laulaminen

Finnish

Etymology

laulaa + -minen

Pronunciation

  • IPA(key): /ˈlɑu̯lɑminen/, [ˈlɑu̯lɑˌmine̞n]
  • Hyphenation: lau‧la‧mi‧nen

Noun

laulaminen

  1. singing

Declension

Inflection of laulaminen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
nominative laulaminen laulamiset
genitive laulamisen laulamisten
laulamisien
partitive laulamista laulamisia
illative laulamiseen laulamisiin
singular plural
nominative laulaminen laulamiset
accusative nom. laulaminen laulamiset
gen. laulamisen
genitive laulamisen laulamisten
laulamisien
partitive laulamista laulamisia
inessive laulamisessa laulamisissa
elative laulamisesta laulamisista
illative laulamiseen laulamisiin
adessive laulamisella laulamisilla
ablative laulamiselta laulamisilta
allative laulamiselle laulamisille
essive laulamisena laulamisina
translative laulamiseksi laulamisiksi
instructive laulamisin
abessive laulamisetta laulamisitta
comitative laulamisineen

Verb

laulaminen

  1. Fourth infinitive of laulaa.

Anagrams

This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.