köö

See also: kóó, koo, Koo, kǫ́ǫ́, ko̱ó, ko'o, and kǫ́ǫ́ʼ

Finnish

Noun

köö

  1. (billiards) cue

Declension

Inflection of köö (Kotus type 18/maa, no gradation)
nominative köö kööt
genitive köön köiden
köitten
partitive köötä köitä
illative kööhön köihin
singular plural
nominative köö kööt
accusative nom. köö kööt
gen. köön
genitive köön köiden
köitten
partitive köötä köitä
inessive köössä köissä
elative kööstä köistä
illative kööhön köihin
adessive kööllä köillä
ablative kööltä köiltä
allative köölle köille
essive köönä köinä
translative kööksi köiksi
instructive köin
abessive kööttä köittä
comitative köineen

Anagrams

This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.