käärmekaula

Finnish

Etymology

käärme (“snake”) +‎ kaula (“neck”)

Noun

käärmekaula

  1. darter, anhinga, snakebird (any bird in the family Anhingidae)

Declension
Inflection of käärmekaula (Kotus type 9/kala, no gradation)
nominative käärmekaula käärmekaulat
genitive käärmekaulan käärmekaulojen
partitive käärmekaulaa käärmekauloja
illative käärmekaulaan käärmekauloihin
singular plural
nominative käärmekaula käärmekaulat
accusative nom. käärmekaula käärmekaulat
gen. käärmekaulan
genitive käärmekaulan käärmekaulojen
käärmekaulainrare
partitive käärmekaulaa käärmekauloja
inessive käärmekaulassa käärmekauloissa
elative käärmekaulasta käärmekauloista
illative käärmekaulaan käärmekauloihin
adessive käärmekaulalla käärmekauloilla
ablative käärmekaulalta käärmekauloilta
allative käärmekaulalle käärmekauloille
essive käärmekaulana käärmekauloina
translative käärmekaulaksi käärmekauloiksi
instructive — käärmekauloin
abessive käärmekaulatta käärmekauloitta
comitative — käärmekauloineen
This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.