käärmeenmarja

Finnish

Etymology

käärmeen (“snake”) +‎ marja (“berry”)

Noun

käärmeenmarja

  1. (rare) herb Paris, Paris quadrifolia

Declension
Inflection of käärmeenmarja (Kotus type 9/kala, no gradation)
nominative käärmeenmarja käärmeenmarjat
genitive käärmeenmarjan käärmeenmarjojen
partitive käärmeenmarjaa käärmeenmarjoja
illative käärmeenmarjaan käärmeenmarjoihin
singular plural
nominative käärmeenmarja käärmeenmarjat
accusative nom. käärmeenmarja käärmeenmarjat
gen. käärmeenmarjan
genitive käärmeenmarjan käärmeenmarjojen
käärmeenmarjainrare
partitive käärmeenmarjaa käärmeenmarjoja
inessive käärmeenmarjassa käärmeenmarjoissa
elative käärmeenmarjasta käärmeenmarjoista
illative käärmeenmarjaan käärmeenmarjoihin
adessive käärmeenmarjalla käärmeenmarjoilla
ablative käärmeenmarjalta käärmeenmarjoilta
allative käärmeenmarjalle käärmeenmarjoille
essive käärmeenmarjana käärmeenmarjoina
translative käärmeenmarjaksi käärmeenmarjoiksi
instructive — käärmeenmarjoin
abessive käärmeenmarjatta käärmeenmarjoitta
comitative — käärmeenmarjoineen

Synonyms
This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.