kynttilä

Finnish

Etymology

From Proto-Norse [script needed] (*kundila) (or from Old Swedish kyndil (“candle, torch”)). Cognate to Estonian küünal, Old Swedish kyndil (“candle, torch”), Votic tšüntteli, Ingrian küntteli. Compare Faroese kyndil (“lantern”) and Icelandic kyndill (“torch”), ultimately from Latin candela, from Proto-Indo-European *(s)kand- (“to shine, glow”).

Pronunciation
  • Hyphenation: kynt‧ti‧lä
  • IPA(key): [ˈkyn̪t̪ːilæ]

Noun

kynttilä

  1. candle
  2. candlepower (former measurement of brightness of a light source)

Declension
Inflection of kynttilä (Kotus type 12/kulkija, no gradation)
nominative kynttilä kynttilät
genitive kynttilän kynttilöiden
kynttilöitten
partitive kynttilää kynttilöitä
illative kynttilään kynttilöihin
singular plural
nominative kynttilä kynttilät
accusative nom. kynttilä kynttilät
gen. kynttilän
genitive kynttilän kynttilöiden
kynttilöitten
kynttiläinrare
partitive kynttilää kynttilöitä
inessive kynttilässä kynttilöissä
elative kynttilästä kynttilöistä
illative kynttilään kynttilöihin
adessive kynttilällä kynttilöillä
ablative kynttilältä kynttilöiltä
allative kynttilälle kynttilöille
essive kynttilänä kynttilöinä
translative kynttiläksi kynttilöiksi
instructive — kynttilöin
abessive kynttilättä kynttilöittä
comitative — kynttilöineen

Synonyms

Compounds

Derived terms
This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.