kuulustelija

Finnish

Etymology

kuulustele- (present stem of kuulustella) + -ja

Noun

kuulustelija

  1. interrogator

Declension

Inflection of kuulustelija (Kotus type 12/kulkija, no gradation)
nominative kuulustelija kuulustelijat
genitive kuulustelijan kuulustelijoiden
kuulustelijoitten
partitive kuulustelijaa kuulustelijoita
illative kuulustelijaan kuulustelijoihin
singular plural
nominative kuulustelija kuulustelijat
accusative nom. kuulustelija kuulustelijat
gen. kuulustelijan
genitive kuulustelijan kuulustelijoiden
kuulustelijoitten
kuulustelijainrare
partitive kuulustelijaa kuulustelijoita
inessive kuulustelijassa kuulustelijoissa
elative kuulustelijasta kuulustelijoista
illative kuulustelijaan kuulustelijoihin
adessive kuulustelijalla kuulustelijoilla
ablative kuulustelijalta kuulustelijoilta
allative kuulustelijalle kuulustelijoille
essive kuulustelijana kuulustelijoina
translative kuulustelijaksi kuulustelijoiksi
instructive kuulustelijoin
abessive kuulustelijatta kuulustelijoitta
comitative kuulustelijoineen
This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.