kurkkumätä

Finnish

Etymology

Compound of kurkku (“throat”) +‎ mätä (“rot”).

Pronunciation
  • IPA(key): [ˈkurkːuˌmætæ]
  • Hyphenation: kurk‧ku‧mä‧tä

Noun

kurkkumätä

  1. (pathology) diphtheria

Declension
Inflection of kurkkumätä (Kotus type 10/koira, t-d gradation)
nominative kurkkumätä kurkkumädät
genitive kurkkumädän kurkkumätien
partitive kurkkumätää kurkkumätiä
illative kurkkumätään kurkkumätiin
singular plural
nominative kurkkumätä kurkkumädät
accusative nom. kurkkumätä kurkkumädät
gen. kurkkumädän
genitive kurkkumädän kurkkumätien
kurkkumätäinrare
partitive kurkkumätää kurkkumätiä
inessive kurkkumädässä kurkkumädissä
elative kurkkumädästä kurkkumädistä
illative kurkkumätään kurkkumätiin
adessive kurkkumädällä kurkkumädillä
ablative kurkkumädältä kurkkumädiltä
allative kurkkumädälle kurkkumädille
essive kurkkumätänä kurkkumätinä
translative kurkkumädäksi kurkkumädiksi
instructive — kurkkumädin
abessive kurkkumädättä kurkkumädittä
comitative — kurkkumätineen

Synonyms

See also
This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.