kunniasana

Finnish

Etymology

kunnia +‎ sana

Pronunciation
  • IPA(key): /ˈkunːiɑˌsɑnɑ/, [ˈkunːiɑˌs̠ɑnɑ]
  • Hyphenation: kun‧ni‧a‧sa‧na

Noun

kunniasana

  1. word of honor

Declension
Inflection of kunniasana (Kotus type 12/kulkija, no gradation)
nominative kunniasana kunniasanat
genitive kunniasanan kunniasanoiden
kunniasanoitten
partitive kunniasanaa kunniasanoita
illative kunniasanaan kunniasanoihin
singular plural
nominative kunniasana kunniasanat
accusative nom. kunniasana kunniasanat
gen. kunniasanan
genitive kunniasanan kunniasanoiden
kunniasanoitten
kunniasanainrare
partitive kunniasanaa kunniasanoita
inessive kunniasanassa kunniasanoissa
elative kunniasanasta kunniasanoista
illative kunniasanaan kunniasanoihin
adessive kunniasanalla kunniasanoilla
ablative kunniasanalta kunniasanoilta
allative kunniasanalle kunniasanoille
essive kunniasanana kunniasanoina
translative kunniasanaksi kunniasanoiksi
instructive — kunniasanoin
abessive kunniasanatta kunniasanoitta
comitative — kunniasanoineen
This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.