kunniakas

Finnish

Etymology

kunnia + -kas

Adjective

kunniakas (comparative kunniakkaampi, superlative kunniakkain)

  1. glorious, honorable

Declension

Inflection of kunniakas (Kotus type 41/vieras, kk-k gradation)
nominative kunniakas kunniakkaat
genitive kunniakkaan kunniakkaiden
kunniakkaitten
partitive kunniakasta kunniakkaita
illative kunniakkaaseen kunniakkaisiin
singular plural
nominative kunniakas kunniakkaat
accusative nom. kunniakas kunniakkaat
gen. kunniakkaan
genitive kunniakkaan kunniakkaiden
kunniakkaitten
partitive kunniakasta kunniakkaita
inessive kunniakkaassa kunniakkaissa
elative kunniakkaasta kunniakkaista
illative kunniakkaaseen kunniakkaisiin
kunniakkaihinrare
adessive kunniakkaalla kunniakkailla
ablative kunniakkaalta kunniakkailta
allative kunniakkaalle kunniakkaille
essive kunniakkaana kunniakkaina
translative kunniakkaaksi kunniakkaiksi
instructive kunniakkain
abessive kunniakkaatta kunniakkaitta
comitative kunniakkaine
This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.